Viimeisimmässä Eesti Ekspress -lehdessä oli mainio aukeamallinen kuvia Tallinnasta vuonna 1998 ja nyt.
Dan Mikkin -niminen tallinnalainen mies oli vuonna 1998 käynyt kuvaamassa kotikaupungissaan kohteita, joiden hän arveli olevan muuttumassa ja päätti, että vuonna 2010 hän käy kuvaamassa uudestaan samat paikat.
Ja kyllä on kaupunki muuttunut! Kun on asunut kaupungissa vasta alle kolme vuotta, on hurja nähdä, miten huimasti on 12 vuodessa tapahtunut. Kuvien perusteella en edes tuntisi joitakin nyt niin tuttuja kulmia.
Tuosta ylläolevasta linkistä pääsee EE:n juttuun ja sitä myöten muutamaan kuvapariin. Facebookin käyttäjät voivat etsiä ryhmän nimeltä Tosin ("tusina") ja katsella sieltä lisää otoksia.
Kuvaparit myös muistuttivat siitä, että aina pitäisi kuvata tavallista elinympäristöään ja muistaa laittaa ne kuvat talteen. Tuollaisista ennen-nyt-pareista on niin hauska bongata paikkoja, joissa on joskus käynyt. Vanha koulu, lempikahvila, kirjasto tai vaikka oma kotitalo voi päätyä ennemmin tai myöhemmin jyrän alle ja surullista on, jos siitä ei jää muistikuvaa konkreettisempaa muistoa.
Siinä paha, missä mainitaan: tätä kirjoittaessa tajuan, että mahtaakohan meillä olla yhtään kuvaa asunnosta, jossa Suomessa viimeksi asuimme?
2 kommenttia:
Kuvia pitäisi ottaa ja varsinkin lehtien arkistoihin, mutta kun ei muista ja kun ei tule mieleen. Sitten maisemat alkavat tulla itsestäänselvyyksiksi. Kohta ihmetellään, että oliko tässä tosiaankin sokerijuurikaspelto ennen kuin tähän nousi 150 omakotitaloa. Miettii maailmanmenoa P.
Juurikin näin. Se vain ei tule arjessa mieleen. Pitäisi ehkä tehdä edes tuollaisia yksittäisiä ponnistuksia niin kuin tuo virolaismies.
Lähetä kommentti