Kotiäiti saa tottua tasaiseen väsymykseen, kuola- ja ruokaläikkiin vaatteissa ja muutenkin vähän nuupahtaneeseen oloon. Erityisen nuupahtanut olo on silloin, kun kärsii flunssasta. Silloin ei jaksaisi tehdä mitään.
T on opettanut minulle kuulemma armeijassa käytetyn käsitteen "henkilökohtainen huolto". Vaikka on kuinka taistelutilanne päällä, niin jalkarätit täytyisi ehtiä vaihtaa ja takapuoli pestä, sillä rakot jaloissa tai hiertymät pakaroiden välissä eivät edistä sotilaan kamppailuvalmiutta.
Äiti-soturin henkilökohtaista huoltoa on se, että vaikka olisi herännyt yöllä 10 kertaa ja pää on täynnä räkää, pitää silti koettaa saada itsensä siivoon kuntoon. Jos itsellä on täysin räjähtänyt olo, tuntuu elämäkin räjähtäneeltä.
Minun mantrakseni onkin tullut se, että mitä väsyneempi äiti on, sitä tärkeämpää on kaivaa kylppärin kaapista kaikkein kultakantisimmat purkit ja luottaa niiden virkistävään (plasebo-)voimaan.
Väsyneen aamun suihkussa ei tyydytä Sebamediin, vaan otetaan itselle mieluisinta tuoksuvaa suihkusaippuaa. Peseytymisen jälkeen hiukset laitetaan niin kuin oltaisiin ihmisten ilmoille lähdössä. Naamaan suditaan vähän meikkiä. Kaulalle laitetaan hajuvettä. Ylle puetaan siistit kotivaatteet eikä loisita koko päivää pitkissä kalsareissa.
En tiedä muista äideistä, mutta minulla tämä toimii. Henkilökohtaisen huollon jälkeen olo on terävämpi ja kotihommailuja on taas mukavampi tehdä. Suosittelen!
2 kommenttia:
Kun koti-isänä on res.alik. ja kun on varusmiespalvelunsa ja kertausharjoitukset suorittanut huoltojoukoissa, niin henkilökohtainen huolto taitaa olla selkäytimessä. Periaatehan on se, että väsyneestä isästä ei ole iloa kenellekään. Meikkiä ei laiteta, mutta parta ajetaan päivittäin.
Tosin tuo armeijameininki ulottuu myös lasten ruokailuun ja ulkoiluun saakka. Toisaalta isän kokkausten jälkeen lapset syövät sujuvasti mitä vaan ja kun ulos mennään säässä kuin säässä, kun ainakin oppivat pukeutumaan lämpimästi. On huomannut P.
Loistavaa, aatteen kannattajia on muitakin!
Lähetä kommentti